Suomalainen koulutusjärjestelmä on huipputasoa

Suomalainen koulutusjärjestelmä

Suomalainen koulutusjärjestelmä alkaa käytännössä esikoulusta, jonka jokainen 6 -vuotias lapsi aloittaa vuotta ennen peruskoulun alkua, jolloin hän täyttää 7-vuotta.

Suomalainen 9 -vuotinen peruskoulu on koululaiselle täysin ilmainen, eli käytännössä siis verovaroin kustannettu. Peruskoulun jälkeen keski-asteen opiskelu voi olla opiskelupaikasta riippuen joko täysin ilmaista tai opiskelijalta voidaan periä pieni lukukausimaksu. Yleissivistävään lukio-opiskeluun tai ammattiin tähtävään keski-asteen opiskeluun opiskelija voi hakea opintorahaa, valtion tukemaa opintolainaa ja opiskelijan asumistukea.

Opiskelija voi myös tehdä osa-aikaista tai freelance-työtä opiskelun rahoittamiseksi, freelance -pohjalla työskentelevää auttaa kätevä ja

frilansfinans.fi, joka löytyy helposti verkosta.

Lukion tai keski-asteen ammatillisen tutkinnon jälkeen opiskelija voi halutessaan jatkaa opiskelua esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tai yli-opistossa. Opiskelija voi hakeutua luonnollisesti myös työelämän pariin.

Esimerkillinen peruskoulujärjestelmä

Peruskoulujärjestelmä on ollut voimassa jo 1970 -luvulta nykyaikaan asti.

Entinen rinnakkaiskoulujärjestelmä oli voimassa niin sanotun kansakoulun aikana, jolloin osa opiskelijoista jatkoi kansakoulua ja toinen osa aloitti oppikoulun noin kymmenvuotiaana.

Kaikenkattava oppilashuolto

Suomalainen peruskoulujärjestelmä tarjoaa lämpimän aterian jokaiselle suomalaiselle koululaiselle koulupäivän kuluessa. Verovaroin kustannettu koulujärjestelmä on maailma harvinainen ja tekee Suomesta mallimaan moniin muihin koulujärjestelmiin verrattuna. Suomalainen kouluruokailu on toiminut säännöllisesti ja ilman katkoja jo vuodesta 1948.

Koululaisille tarjottava hammashoito on ollut lakisääteistä vuodesta 1956, ja on nykyään osa kouluterveydenhuoltoa, johon liittyvät myös kokonaisvaltaiset terveystarkastukset sekä mahdollisuus kouluterveydenhoitajan ja koulupsykologin vastaanottoon.

Täydentävä aikuiskoulutus

Jokainen suomalainen voi hankkia itselleen ammattitutkinnon myös työn ohessa tai suorittaa sen niin sanottuna näyttötutkintona, johon kuuluu sekä teoriaa että käytännön työharjoittelua. Vuonna 2014 tuli voimaan laki, joka tarjoaa jokaiselle työntekijälle oikeuden hankkia ja saada omaa käytännön ammattitaitoaan edistävää tarpeellista koulutusta vähintään kolmen päivän ajan yhtä vuotta kohden. Jokainen työnantaja, eli niin yksityinen kuin kunnallinen on oikeutettu saamaan taloudellista tukea tarvittavan koulutuksen järjestämiseen. Työttömyysuhan alla oleville ja kaikille jo työttömille työnhakijoille järjestetään TE -toimistojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa joko yleissivistävää tai ammatillisen pätevyyden tarjoavaa koulutusta.

Suomalaisten koulutustaso on yleisesti ottaen korkea ja täydentävää, ammatillista koulutusta on helppo löytää. Yksilölle tai tietylle ryhmälle räätälöidyt koulutukset ovat viime vuosina yleistyneet, joihin on yrityksiä ajanut esimerkiksi kova pula osaavista työntekjöistä. Käytännössä rakennusalalle ja esimerkiksi laivanrakennusteollisuuteen on viime vuosina tarvittu paljon uutta väkeä, sillä kyseisten alojen työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät. Sosiaali- ja terveydenhuolto-alalle on jatkuvasti koulutettu lisää osaajia paikkaamaan koko ajan syvenevää työvoimavajetta. Lähihoitajia työllityy nykyään enemmän kuin koskaan ja sama homma tulee asiantuntijoiden mukaan jatkumaan myös tulevina vuosina. Samaan aikaan, kun joillakin aloilla työttömyys lisääntyy, toisaalla tarvitaan yhä enemmän ammattikoulutettua työväkeä. Akateeminen työttömyys halutaan myös saada päättymään vakinaistamalla sijaisia ja osa-aikaisia esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärien keskuudessa. Peruskoulusta valmistuville tarjotaan yhä lisää vaihtoehtoja, kuten 10-luokka, nuorten työpajat ja muita vapaa-ehtoisia työkokeiluja, jotka edistävät nuorten opiskeluintoa ja työllistymistä. Vanhempi, jo tällä hetkellä oleva ikäluokka on usein hyvin koulutettua, mutta he ovat koko ikänsä työskennelleet samalla alalla. Nuorempi sukupolvi joutuu monesti elämänsä aikana hankkimaan itselleen useampia ammattitutkintoja, sillä työllistyminen ei nykyään ole helppoa. Vakituiset työsuhteet ovat monilla aloilla harvinaisia, ja työt tehdään sijaisten voimin. Suomi on yhä kuitenkin kuuluisa korkeasta koulutustasostaan, josta otetaan oppia aivan ulkomaita myöten.

2019-02-13