Maisterin tutkintonimikkeen erikoisuudet

Suomen yleisin yliopistotutkinto on maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna yliopistossa. Myös ammattikorkeakouluissa on käytössä ylempi korkeakoulututkinto, mutta näistä opinahjoista ei valmistu maisteriksi, koska tutkintonimikkeet on haluttu pitää erilaisina, sillä yliopistotutkinto on luonteeltaan tieteellisempi. Ammattikorkeakoulututkinto taas on maisterin tutkintoa käytännöllisläheisempi ja enemmän työelämän tarpeisiin suuntautunut tutkinto.

Maisterin opinnot kestävät yleensä noin viisi vuotta ja opintojen laajuus on 300 opintopistettä. Lääketieteen aloilla laajuus on kuitenkin 360 opintopistettä, ja psykologiassa sekä musiikissa opintojen laajuus on 330 opintopistettä. Esimerkiksi lääkärit opiskelevat siis muita pidempään valmistuakseen yliopistosta. Varsinaisesti maisterin tutkinnon laajuus itsellään on 120 opintopistettä, koska sitä edeltää yleensä kandidaatin 180 opintopisteen laajuinen tutkinto.

Lisensiaatit saattavat olla maistereita ja entiset kandidaatit nykyisiä maistereita

Humoristisesti voisi todeta, että jotta tiedemaailma ei olisi liian selkeä ja rekrytointitilanteet turhan yksinkertaisia, eivät tutkintonimikkeet Suomessa ole aivan yhtenäisiä. Maisterin kanssa samantasoisia tutkintoja ovat lisensiaatin tutkinnot lääketieteen, eläinlääketieteen ja hammaslääketieteen aloilta. Myös diplomi-insinöörin, proviisorin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot ovat käytännössä samantasoisia maisterin tutkinnon kanssa, nimikkeet vaan ovat perinteisesti erilaiset.

Sekaannusta lisää vielä se, että ennen vuotta 1994 nykyisen maisterin tutkinnon kanssa samanlaajuiset tutkinnot saattoivat olla nimeltään kandidaatin tutkintoja. Nykyisin kandidaatin tutkinto on alempi kuin maisterin tutkinto. Näitä aloja on lukuisia, joissa ennen ei käytetty maisterinimitystä.

Filosofian maisteri ei ole filosofi

Yksi hämmennystä aiheuttava tutkintonimike on myös filosofian maisteri. Filosofiahan on oppiaine yliopistossa yleensä yhteiskuntatieteellisessä tai humanistisessa tiedekunnassa. Filosofiaa pääaineena opiskelleet eivät kuitenkaan valmistu filosofian maistereiksi, vaan sen sijaan joko yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maistereiksi. Sen sijaan filosofian maistereita valmistuu esimeriksi biotieteellisestä tiedekunnasta tai vaikkapa matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Tämä johtuu siitä, että aikoinaan Turun akatemiassa oli filosofinen tiedekunta, josta valmistui filosofian kandidaatteja tai maistereita. Tämä vanha filosofinen tiedekunta jakaantui myöhemmin useaksi tiedekunnaksi, jotka jatkoivat filosofian maisterinimityksen käyttöä sen sijaan, että sieltä valmistuisi esimerkiksi biotieteen maistereita.