Valmistu huippupaikoille yliopistosta

Torju työttömyys yliopistokoulutuksella

Työttömyys on monen nuoren pelko jo opiskeluaikojen kynnyksellä. Heitä mietityttää, onko heidän valitsemansa koulutusala sellainen, jolla he tulevaisuudessa työllistyisivät ja jolla he voisivat torjua mahdolliset työttömyysjaksot elämässään ja niiden tuomat tiukat taloudelliset ajat.

Jos nuori haluaa pelata mahdollisimman varman päälle, hänen kannattaisi hakeutua opiskelemaan korkeakouluun tai yliopistoon. Ihan mitä alaa tahansa ei tule valita, vaan nimenomaan suuntautua lääketieteelliseen tai oikeustieteelliseen tiedekuntaan, opiskella liiketaloutta ja kaupan alaa tai sitten hakea opiskelemaan opetus- ja kasvatustyötä. Näiden alojen työttömyysprosentti oli vuosikymmenen alussa noin yhden prosentin luokkaa, joten työllistymisen kannalta ne ovat ehdottoman hyvä valinta opiskeluhaussa. Opetuksen ja kasvatuksen alalla palkat eivät ehkä yllä vaikkapa lakimiesten tasolle, mutta työllistyminen on tasaisen varmaa.

Alojen työllistymistilanteet muuttuvat

Joskus ennustaminen on vaikeaa. Opiskelut voivat kestää vuosia ja työllisyystilanne voi muuttua muutaman vuoden päästä valmistumisesta. Jos ennen opintojen alkua jokin ala on ollut työllisyysnäkymiltään hyvä, niin valmistumisen ja joidenkin vuosien työelämän jälkeen takuuvarmalta alaltaan voikin joutua työttömäksi, eikä uutta työtä meinaa löytyäkään.

Yksi esimerkkiala on sihteerit. 1990-luvun lopussa ja vielä 2000-luvulla sanottiin, että ”sihteereitä tarvitaan aina” ja esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta johdon assistenttityön ja kielten linjalta valmistuneilla oli todella hyvät työllisyysnäkymät. Jos oli vailla töitä, niin töitä tarjottiin. 2010-luvulla tilanne on kuitenkin muuttunut muun muassa teknologisten ratkaisujen ja kätevien sovellusten takia. Monet johtotason työntekijät pitävät itse huolta kalenteristaan ja sopivat itse tapaamisensa, he hoitavat itse kokousjärjestelyt ja pitävät itse huolen yhteydenpidosta. Onhan esimerkiksi matkojen varaaminen nykyään todella helppoa ja kirjeenvaihto tapahtuu vaikka WhatsAppin viestien välityksellä. Sihteerit ovatkin tällä hetkellä uusi ryhmä, jonka työllistyminen on heikkoa. Myös tradenomit olivat haluttuja vuosituhannen vaihteessa, mutta heistäkin alkoi tulla työmarkkinoilla ylitarjontaa.

Oppivelvollisuusiän nosto ja yliopisto-opintojen maksullisuus

Hankalin tilanne on kuitenkin niillä, jotka eivät ole opiskelleet mitään peruskoulun jälkeen. Sen takia nuoret nykyään ovat sitä mieltä, että oppivelvollisuusikää tulisi nostaa ja kaikkien olisi pakollista hakeutua peruskoulun jälkeen toisen asteen opintoihin. Nuorisobarometri 2017 -tutkimuksen mukaan tätä pakkoa kannattavat nekin nuoret, jotka ovat itse jääneet peruskoulun jälkeen pois opintoputkesta.

Nuorisobarometrissä tutkittiin myös mielipiteitä yliopistokoulutuksen maksuttomuudesta. Etenkin tytöt kannattavat yliopistokoulutuksen maksuttomuutta. Jyväskylän ylioppilaslehti tiedusteli yliopistojen rehtoreiden mielipiteitä maksuttomuudesta, ja siellä selvimmin ajateltiin vain toisen yliopistotutkinnon tulevan tulevaisuudessa maksulliseksi. Jotkut ihmiset opiskelevat kaksi tutkintoa yliopistoissa, ja yliopistojen rahoituksen vähentymisen takia rehtorit arvioivat vähintään toisen tutkinnon tarvitsevan olla maksullinen. He kuitenkin toivovat, etteivät opiskelijat joutuisi pelkästään itse kustantamaan toista tutkintoaan. Tässä he esittivät sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa työnantajat voisivat enemmän osallistua täydennyskoulutuksen kustannuksiin.